Valitettavasti (taas) – Nevalainen

Ja täällä sitä taas ollaan saman asian kanssa: tekstin kirjottaminen loppui tähän. Harmittaa minua, ja ehkäpä jotakuta toistakin, mutta pakko se on. Juttelin tästä muutaman kanssa, ja vaikka syyllisyys painaa, (miksi pitäisi, minulta kysyttiin), niin pakko se on näin tehrä. Kaipa minä taas selitän miksi:

Nyt SPOLK:ssa (sotilaspoliisikomppaniassa) elämä on paljon makeampaa kuin koskaan ennen. Meillä on paljon enemmän vapauksia ja alamme olla vihdoin jonkin arvoisiakin. Hienointa on se, että päivärytmi alkaa rutinoitua. P-kaudella katsoi haaveillen listaa, jonka mukaan vapaat pitäisi alkaa päivittäin 17.30. Joo. Ei todellakaan. Koskaan. Yllättäen kyllä nyt näin on. Vapaa-ajat todella alkavat näihin aikoihin, joten meillä on jo aikaa tehdä mitä haluamme, vaikka aina haluaisi lisää. Kolme tuntiakin menee loppujen lopuksi kuin huijauksessa.

Olemme alkaneet opetella SPOLKin omia juttuja, ja siinä tulee niin hyviä kuin huonojakin puolia, meille molemmille. Asioita on niin pirusti, ettei pysy edes mukana. Kerrottavaa olisi enemmän kuin puolustusvoimat luultavasti sallisi, eikä siltikään aikaa siihen ole. Tai ehkä siihen olisi aikaa, mutta vapaa-ajat menisivät kokonaan siihen. Kyse on oikeastaan omasta ongelmastani: minulla olisi paljon muutakin mitä haluaisin tehdä ja kun kirjoitan blogia, niin myös kirjoitan. Kirjoitukseni ovat olleet poikkeuksetta 1 500 sanaa, muutama oikoluku siihen päälle ja vapaa-ajat on hyvin käytetty. Sitten pitäisi kirjoittaa omia tekstejä ja urheillakin pitäisi alkaa, meillä kun on 15 urheilukerrasta saa kuntoisuusloman!

Vertasin tätä jossain kohti päiväkirjaan, ja sitä tämä onkin ollut, myös tässä lopussa. Kirjoitin muutamia vuosia sitten hyvin aktiivisesti päiväkirjaa, kertasin joka päivän tapahtumat ja minulla on omissa tiedostoissani useita kuukausia, että voin vain etsiä tietyn päivämäärän ja katsoa mitä silloin tapahtui. Ongelma vain oli se, että kirjoittamiseen meni niin kauan, etten enää ehtinyt tai jaksanut tehdä sitä. Kirjoitan liian yksityiskohtaisesti ja tarkasti, ja siinähän se aika meneekin. Lopetin kirjoittamisen, mikä nyt harmittaa suuresti: olisi mukava lukea mitä kaikkea on tapahtunutkaan.

Itseä harmittaa tämä päätös suuresti. Haluaisin kirjoittaa tästä kaikesta, on hieno nähdä kun ihmiset on käynyt lukemassa ja tämän kirjoittaminen on ollut suhteellisen hauskaa. Muutenkin minulla tosiaan on aiheita hyvin paljon joista kirjoittaa, nytkin löytyisi varmaan kymmenisen postausta hetkessä. Mutta se kirjoittaminen. Siihen menisi niin pitkään, ettei se vain ole tässä elämän tilanteessa mahdollista (mikä sinänsä on ironista, inttiblogia ei voi pitää intissä).

Katsotaan jos taas petän päätökseni, mutta nyt ainakin mennään näin. En halua yrittää pitää tätä tukalasti elossa ja kirjoittaa joka toinen jotain, silloin en edes ehdi kertoa kaikkea ja aiheiden määrä vain kasvaa ja kasvaa, ja sitten vielä ärsyttää enemmän. Jos taas alan kirjoittaa kunnolla, mikä voisi olla sinänsä mukavaa, niin minulla ei jää aikaa muuhun, joita kuitenkin arvostan erittäin paljon. Olen yhä tosissani siitä romaanikäsikirjoituksestani ja novellikilpailuista.

Eniten tässä luultavasti ärsyttä minua, enkä tiedä onko tämä selittely tosiaan turhaan, mutta jotenkin yritän oikeuttaa tätä itselleni. Erityisesti minua ärsyttää se, että tämä on ensi blogini enkä haluaisi sille käyvän miten käy suurimmalle osalle blogeista: kiinnostus loppuu ja blogi kuolee ennen aikojaan. No, saa nähdä. Ehkä tälle vielä jotain käy, mutta nyt luovun kirjoitusvastuusta ( ja niin, siirrän sen taas Tanelille, mikä on valitettavaa, itse kun olen mielenkiintoisempi).

Lopuksi tähän hieman sitä, mitä meillä on ollut, mutta nyt jo jäähyväiset! Katsotaan tapaammeko vielä joskus!

Olemme suorittaneet siis sotilaspoliisikurssin, joka koostui muutamista eri testeistä voimankäytöstä ja vartioinnista lähinnä. Meillä oli parin päivän leiri, johon muuten kaikki hajosivat, mikä oli sinänsä huvittavaa, olihan kyse tosiaan kahden yön leiristä. Hajottavaa oli kuitenkin se, että leirin ainoa tarkoitus oli väsyttää meitä testejä varten, jotka huipentuivat yli kolmen tunnin iltamarssiin, jonka päätyttyä meillä oli paineensietokoe, jossa alijohtajat huusivat kurkku suorana käskyjä, vanhat tykkimiehet hyppivät pöydillä ja kiljuivat, radiosta soi vuorotellen tappohevi ja lastenlaulut ja valot välkkyivät kuin olisi saanut epilepsiakohtauksen. Se, jos joku oli kokemus.

Sen jälkeen meno on rutinoitunut entisestään. Olemme olleet jo ensi kertaa vartiossa, joka oli ainakin vielä todella rentoa. Ainoa asia, joka todella harmitti oli se, että jäi viikonlopun kiinni. Muuten tätä olisi voinut tehdä ihan vapaaehtoisesti (tosin alijohtajat sanoivat, että neljäs vartio alkaa jo puuduttaa, ennen sitä sen pitäisi olla kuitenkin kuin lomaa). Itse olin autopartiossa, joka oikeastaan on enemmänkin kävelypartio, eikä ongelmia ollut ensimmäisen vuoron jälkeen enää. Edes väsymys ei painanut, vaikka nukuinkin varsin vähän.

Nyt, onneksi, pitkien pääsiäislomien jälkeen olo on taas, no, väsynyt. Kohta nukkumaan ja voi sanoa, että ylihuomenna lomille mutta uupunut on silti. Hauskaa hommaa. Silti, elämä täällä Upinniemessä on helpompaa kuin koskaan aiemmin. Vapaa-aikaa tosiaan on päivittäin ja se on siunaus. Sen avulla alkaa pärjätä.

Niin, ja on mainittava, että meikäläinen oli koko komppanian neljänneksi paras SPOLK-kurssilla! Sain päättää myös oman vartioryhmän, ja siten varmistettua tietyt vapaat viikonloput. Jes!

Aamuja silti on. Niitä on.

Katsotaan mitä kaikkea käy. Ehkä taas tosiaan pyörrän tämän päätökseni ja palaan tänne jostain syystä, mutta nyt haluan keskittyä muuhun: hankkia niitä urheilumerkkejä ja ansaita lomapäiviä kesäksi ja kirjoittaa omia tekstejä.

Kaikkea hyvää, ja kiitos, että olette lukeneet tähän asti!

Tietoja VMN

Finn working towards becoming an author.
This entry was posted in E-kausi, fiilistely, kasarmi, Nevalainen, Sotilaspoliisi, Vitutus and tagged , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s